Maitotytöstä maitolähettilääksi

01.06.2006
– Maidon lähettiläs vaikuttaa koululaisten maidon juontiin

Tänä vuonna Maitotytön ja -pojan valinnan perinnettä on muutettu. Maito ja Terveys ry on valinnut tavallisen työnhaun kautta maidolle lähettilään, ravitsemuksen asiantuntijan. Aiemmasta Maitotyttökilpailusta on luovuttu, mutta tehtävä on entinen.

Maitolähettilään työnä on erityisesti lisätä koululaisten maidon kulutusta. Oppilaat tuntevat maidon hyödyt, mutta sitä ei vain tule juoduksi. Maito on useimpien nuorten mielestä hyvää, mutta se ei enää kuulu kodin ulkopuolella syötävän ruoan juomaksi niin kuin ennen. Maitoa päivittäin tai lähes päivittäin käyttää 89 prosenttia 8-14-vuotiaista koululaisista, kun vuonna 2004 vastaava luku oli 93 prosenttia. Yli 15-vuotiaista suomalaisista maitoa käyttää päivittäin tai lähes päivittäin 74 prosenttia.

Maito ja Terveys ry:n toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho kertoo Maitotytön historiasta maailman maitopäivänä 1.6. ravintola Töölönrannassa ja esittelee uuden maitolähettilään.

Ensimmäinen Maitotyttö kruunattiin vuonna 1973

Ensimmäinen Maitotyttö Sinikka Vepsäläinen valittiin vuonna 1973. Kilpailuun osallistui lähes 1000 ehdokasta. Välikarsinnat pidettiin Rovaniemellä, Kuopiossa, Tampereella ja Vaasassa ja loppukilpailu Helsingissä Kalastajatorpalla. Maitotyttö tutustui Lontoossa Englannin Dairy Queenin valintaan.

Vuonna 1979 valittiin jo kuudes maitotyttö edelleen välikilpailujen kautta. Linnanmäellä pidettiin viikon ajan maitoshowta yhdessä Markku Veijalaisen kanssa ja maitoeläintarhaa. Maitotyttö oli suosittu myymälämaistiaisten valistaja.

Ylipormestari Teuvo Aura kertoi Maitoeläintarhan avajaisissa Linnanmäellä 22.5.1979 seitsemän syytä, miksi stadilaisen pitää juoda maitoa. Kaupungin johtajistossa oli tuolloin monta pitkän linjan stadilaista ja meneillään oli kilpailu siitä, kuka pitää eniten julkisia puheita stadin slangilla. Syynä Aura epäili olevan 50-luvun kaihomielisen ihannoinnin.

Tässä Teuvo Auran puhe:

1. Mölö on gutaa. Mä olen monta kertaa sitannu jossain komeilla päivällisillä ja funtsannu et kaikist kliffointa olis skruudata snadi smörgari ja dokata kalsaa mölöä.

2. Mölö on halpaa. Se ei bungaa paljon. Siks se sopii meille kaikille stadilaisille. Ei uppoo kaikki fyrkat dokaamiseen.

3. Mölö on luonnollista siihen ei oo blandattu mitään sellasta kamaa, mikä pistäis stadilaiset futaamaan tyhjää.

4. Sit mun mielestä mölö on stailin väristä, tollasta valkosta. Se skulaa aina kuteisiin, esimerkiksi sinisiin dongareihin, mustaan sprikiin tai punasin verkkareihin.

5. Mölöä saa melkein joka budjusta, vaikka sattuis loppumaan kesken dokaamisen niin sitä ei tartte lähteä tsöpaamaan handeliin saakka.

6. Mölö on lisäks terveellistä. Se sisältää kaikea sellasa mikä tekee kropan skrodeks, niin ettei tarvitse olla usein klesana.

7. Ja vaikka ois kuinka paljon mölöä dokannu, voi lähteä tsöraamaan fiudella, eikä tartte snärkätä ett skoudet raisaa boseen. Niin kunhan on dokannu vaan mölöä.

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin tuolloin ruotsalaisen maitojärjestön kanssa koululaisten ”Maitokannukisassa”. Sen loppukilpailu oli Suomi-Ruotsi maaottelun yhteydessä.

Maitokannukisoja, seminaareja, selvityksiä

Maitokannukisa jatkui 1980-luvulla, siinä kisattiin ruotsalaisia vastaan. Tasavallan presidentti suojeli kilpailua.

Vuonna 1980 Maitotyttökilpailuun osallistui lähes 1000 tyttöä. Maitotytön valinnan tavoitteena oli saada nuori, terveitä elämäntapoja noudattava tyttö nuorten ihanteeksi. Maitotyttö osallistui mm. ”Suomi juoksee viestiin”.

Maitopäivänä julkistettiin nuorten ruokatottumuksia koskevan kyselyn tulokset. Kysely tehtiin yhdessä Kouluhallituksen kanssa: Tulokset kertovat, että 10–15-vuotiaat joivat reilun puoli litraa maitoa päivässä ja vähän yli desin piimää, viiliä tai jogurttia. Kouluaterian söi melkein jokainen.

Vuonna 1982 Opetusministeri Marjatta Väänänen järjesti vastaanoton Valtioneuvoston juhlahuoneistossa 25. Kansainvälisen maitopäivän kunniaksi. Mukana oli myös uusi Maitotyttö.

Oppitunteja, varuskunta-aamuja ja Maitopoika

1990-luvulla Maitotytöt ja -poika pitivät kouluruokailuun ja maitoon liittyviä oppitunteja eri puolilla maata. Varusmiesten Terveitä aamuja kampanjassa Maitotyttö oli suosion huipulla.

Ensimmäinen Maitopoika valittiin vuonna 1997. Pekka Yli-Piipari valittiin tuolloin 230 hakijan joukosta.

2000-luvulla Maitotyttö jatkoi työtään eniten peruskouluissa ja päiväkodeissa. Maidon kulutuksen voitiin todeta aina muutamaksi viikoksi lisääntyvän Maitotytön käynnin jälkeen. Valistuksella on vaikutusta.

YK:n maatalousjärjestö FAO elvytti katkenneen Kansainvälisen maitopäivän perinteen vuonna 2000 ja päätti maailman maitopäiväksi 1.6. Päivän tavoitteeksi sovittiin muistuttaa kaikkialla, erityisesti kehitys-, mutta myös teollistuneissa maissa maidon korvaamattomasta merkityksestä kansalaisten ravitsemuksessa.

Maailman Maitopäivä -juliste vuodelta 1963 (iso kuva) Maailman Maitopäivä -juliste vuodelta 1964 (iso kuva)

Lisätietoja: Maito ja Terveys ry, (09) 272 2322 tai 0400 412 645 toiminnanjohtaja Ulla-Marja Urho, etunimi.sukunimi@maitojaterveys.fi